Jan

30

iPad – Näpytin

January 30, 2010 | Comments Off

Apple julkaisi keskiviikkona odotetun Tablet-tietokoneensa, joka sai nimekseen iPad. Tai oikeastaan on väärin puhua tietokoneesta, koska sellainen se ei ole, eikä sitä tietokoneeksi ole tarkoitettukaan.

Jos nyt ajatellaan tietokoneen kehitystä, niin lähtökohtahan oli laite, jossa on erillinen näppäimistö, isokokoinen näyttö ja erillinen keskusyksikkö. Kannettavat tietokoneet, läppärit, olivat liikkuvan tietokoneen ensiaskel, jossa kaikki oli jo pakattu yksiin kansiin. Viime aikoina suositut Netbookit tekivät kannettavista tietokoneista entistä liikkuvampia pienen kokonsa vuoksi.

Sitten tulivat matkapuhelimet, jotka alkoivat muistuttaa entistä enemmän pienoistietokoneita. Ja tässä vaiheessa olisikin syytä jo unohtaa vanhentunut “tietokone”-sana. Se ei enää oikein sovellu puhuttaessa uusista päätelaitteista, jotka ovat jo jotain muuta kuin kirjoituskoneet korvannut tietokone. Vähän samaa pölyä alkaa tietokone-sanassakin jo olemaan.

iPhonen myötä oma “tietokoneenkäyttöni” on muuttunut hyvin erilaiseksi. iPhonesta on kätevä tarkistaa sähköpostit. Toisin kuin tietokone, se on päällä jatkuvasti, joten saapuvista viesteistä kuulee aina merkkiäänen. Samoin sillä on kätevä vilkaista nopeasti nettiä. Se on olohuoneen pöydällä käden ulottuvilla ja se on käyttövalmis heti, ilman tietokoneen käynnistelemistä. Ja mikä parasta, voit surffailla netissä rennosti sohvalla makoillen. Tietokone on töiden tekemiseen työpöydän ääressä istuen ihan ok-väline, mutta internetin käyttöön se on kömpelö laite – oli se sitten pöytäkone, kannettava tai netbookki. Miksi internetiä pitäisi ylipäätään käyttää tietokoneella? Ainut ongelma iPhonessa on ollut sen pieni näyttö, joka ei sovellu pitkäaikaiseen netin käyttöön.

Keskiviikkona päivänvalon nähnyt iPad korjaa tämän ongelman. iPad on juuri se, mitä tarvitsen. Pikaisissa arvioissa sitä on jo ehditty mollata “vain-isoksi iPhoneksi” ja sitähän se juuri on ja siinä on sen hienous. En oikein ymmärrä, millaista taulutietokonetta Applelta odotettiin, mutta ensituntumalta iPad vaikuttaa juuri sellaiselta, mitä minä siltä odotin. Siitä olisi mukavaa lueskella Hesarin ja Aamulehden maksullisia e-sanomalehtiä. No, ehkäpä nyt alkuvaiheessa kuitenkin vain ulkomaisia sanomalehtiä. New York Times on jo kehitellyt iPadille omaa sovellustaan. Toivottavasti Die Weltkin julkaisee iPadille optimoidun version mainiosta iPhone-sovelluksestaan. iPad näyttääkin olevan lähinnä vain alusta, jolle lehtitalot voivat kehitellä omia sovelluksiaan. iPadiin voi myös ostaa sähköisiä kirjoja, tosin aluksi vain USA:ssa.

iPad korvaa myös digitaalisen valokuvakehyksen ja sillä on ensimmäistä kertaa järkevää esitellä kuvia ystäville suoraan sähköisessä muodossa. iPadin voi laittaa kiertämään kädestä käteen, niinkuin vanhan ajan valokuva-albumeita näytettäessä. Kuka viitsisi tehdä saman läppärillä tai digitaalisella valokuvakehyksellä, jolloin jokaiselle pitäisi ensin opettaa laitteen käyttö…

iPadille löytyy monia käyttötapoja, kunhan ei ajattele sitä tietokoneena vaan kodin internet-päätteenä, joka lojuu keittiön tai olohuoneen pöydällä, ja jolla pääsee sosiaalisen median verkostoihin pyyhkäisemällä sormella hiukan sen pintaa…

… niin ja se nimikin on siis muuttunut… se ei ole enää Tietokone, vaan Näpytin!




Aiheet: Apple, Web, iPhone - Comments Off

 

Jan

23

Minun sanomalehteni

January 23, 2010 | Comments Off

Internet muuttaa monia asioita. Enpä olisi uskonut joitakin vuosikymmeniä sitten ostavani joskus kaiken musiikin lankoja pitkin suoraan kotiin. Tai katsovani televisiota jostain muusta kuin televisiosta. Nyt jopa painettu tekstikin kokee Internet-murroksen. Perinteisen kirjan käyttöliittymä on niin napakka ja kätevä, että sitä on vielä vaikea korvata nollilla ja ykkösillä. Toisin on päivittäin ilmestyvien sanomalehtien kertakäyttötekstillä, jonka pitäisi olla mahdollisimman tuoretta kulutustavaraa. Nykyinen järjestelmä, jossa edellisenä päivänä kirjoitetaan seuraavan päivän uutiset, on saanut Internetistä todellisen haastajan.

Minun sanomalehteni on sellainen, joka tarjoaa jatkuvasti päivittyviä uutisia ja käyttää tekstin lisäksi ääntä ja videokuvaa. Minun sanomalehteäni ei tarvitse kenenkään kantaa postilaatikkooni, josta joudun sen ennen aamukahvia 20 asteen pakkasessa hakemaan. Minun sanomalehteni on sellainen, jota ei tarvitse lukemisen jälkeen jälleen kuljettaa uudelleenkäyttöön. Sen pitää olla myös luettavissa kaikkialla: tietokoneella, matkapuhelimella ja muilla päätelaitteilla. Ja ennen kaikkea: Se on tämän päivän lehti, tämän hetken lehti. Ei eilispäivän uutiskertaus.

Saksalainen Axel Springer -mediakonserni on lähtenyt rohkeasti kehittämään maksullista sanomalehti-konseptia Applen iPhone -puhelimelle. Die Welt -sanomalehdestä on kehitetty täysin oma iPhone-sovelluksensa, joka tarjoaa ajantaisia uutisia ja sanomalehtiartikkeleita käyttäjälle sopivassa muodossa. Welt-app -palveluun kuuluu myös Die Welt-sanomalehdestä tiivistetty Welt-Kompakt pdf-lehti, jota on helppo lukea iPhonella. Suomalaistenkin lehtien suosimaa tapaa, jossa perinteinen paperisanomalehti muunnetaan sellaisenaan sähköiseksi lehdeksi, vaivaa se ongelma, että uuden välineen ominaisuuksia ja rajoitteita ei huomioida lainkaan – tarjotaan vain samaa vanhaa pakettia uusilla kuorilla.

Welt-app on ollut muutaman kuukauden kokeiluajan ilmainen, mutta sen jälkeen sen käytöstä peritään kuukausimaksu. Hinta on suomalaisten sanomalehtien meheviin vuositilausmaksuihin verrattuna kuitenkin pieni: 4,99€ lehti+pdf ja 2,99€ pelkkä lehti ilman pdf-versiota.

Jos Apple julkaisee ensi viikolla odotetun Tablet-medialaitteensa, on se varmasti luonnollinen kanava myös sähköisille lehdille. Hiukan iPhonea suurempi näyttö olisi kyllä mukavampi aamukahvipöydässä…

Toivottavasti myös Suomessa ollaan valmiita rikkomaan vanhoja ajatusmalleja ja aletaan tarjota lukijan näkökulmasta suunniteltuja vaihtoehtoja niille, jotka eivät enää halua lukea uutisiaan paperilta. Alma-media ja Sanoma voisivat vaikkapa lähteä opintomatkalle Saksaan.




Aiheet: Web, iPhone - Comments Off

 

Apr

13

Web-selainten käyttäjämäärät

April 13, 2009 | Comments Off

Tiedot on kerätty erään suomalaisen web-sivuston maaliskuun 2009 palvelinlokista. Sivustolla on kävijöitä keskimäärin 150 000 – 200 000 kuukaudessa jakautuen sekä koti- että yrityskäyttäjiin.

browsershare

Kolmen kuukauden aikana Firefoxin käyttäjämäärissä näyttää tapahtuneen hurja hyppäys ylöspäin. Internet Explorerin osuus sen sijaan näyttää jopa kummallisen pieneltä. IE 8:n tietoja ei ole mukana, mutta tuskinpa sillä nyt vielä kovin montaa käyttäjää on. Ei siis ihme, että Microsoft on joutunut turvautumaan jopa bannerimainoksiin selaimensa markkinoinnissa.




Aiheet: Web - Comments Off

 

Feb

28

Adobe Air

February 28, 2009 | 3 kommenttia

Adobe tarjoaa RIA-sovellusten (Rich Internet Applications) kehittämiseen oma AIR-alustaansa, joka antaa mahdollisuuden tuottaa web-selaimesta riippumattomia ns. työpöytä-sovelluksia. AIR-sovellukset tehdään käyttäen web-kehittäjille tuttuja HTML, Ajax ja Flash/Flex-tekniikoita, joten potentiaalisia sovellusten kehittäjiä on valtavasti. Työvälineinä voi käyttää Dreamweaveriä, Flashiä tai vaikkapa tekstieditoria. Adobe tarjoaa halukkaille myös ilmaista AIR-kehitystyökalua.

Sovellusten kehittäjän kannalta suuri etu on se, että samat AIR-sovellukset toimivat sekä Windowsissa, Macissä että Linuxissa. Lisäksi RIA-sovellusten suurena hyötynä pidetään sitä, että ne eivät ole riippuvaisia web-selaimen rajatusta suoritusympäristöstä, jossa esimerkiksi pääsy ja tallennus käyttäjän tiedostojärjestelmään on estetty. RIA-sovellukset toimivat asennuksen jälkeen aivan samoilla oikeuksilla kuin mikä tahansa muukin tietokoneelle asennettu ohjelma. Niinpä käyttäjän pitääkin RIA-sovelluksia asentaessaan varmistua siitä, että asentaa vain luotettavia sovelluksia tietokoneelleen. Adobella onkin osittain tästä syystä oma markkinapaikkansa, josta voi asentaa testattuja, tunnettujen valmistajien AIR-sovelluksia:

air

Koska AIR-sovellukset lähinnä täydentävät ja helpottavat jo olemassaolevien web-sovellusten käyttöä, ovat ne käyttäjilleen ilmaisia. Suosittuja AIR-sovelluksia ovat mm. Adobe Media Player, Acrobat.com, Google Analytics sekä TweetDeck Twitter-käyttäjille.

Lisätietoja Adobe Airistä:

  • www.adobe.com/products/air



    • Aiheet: Adobe, Flash, Web - 3 kommenttia »

     

    Jan

    14

    Web-selainten markkinaosuudet 4/2008

    January 14, 2009 | Comments Off

    Tiedot on kerätty erään suomalaisen web-sivuston palvelinlokeista. Sivustolla on kävijöitä keskimäärin 150 000 – 200 000 kuukaudessa jakautuen sekä kotikäyttäjiin että yrityskäyttäjiin. Tulokset lienevät siis melko hyvin suuntaa-antavia. Pienen vääristymän tuloksiin voi tosin tuottaa se, että sivuston käyttäjäprofiili painottuu 20-30 -vuotiaisiin.

    Eipä selainten käyttäjämäärissä kovin suuria muutoksia näytä tapahtuneen. Ainut trendi, joka selvästi erottuu, on Operan kiri kohti yhden prosentin osuutta… On se vaatimattomista luvuista huolimatta silti paremmin kuin Googlen Chromella.

    Firefoxin käyttäjämäärä ohitti joulukuussa ensi kertaa Internet Explorerin eri versioiden yhteenlasketun käyttäjämäärän.

    Mutta mikä söi marraskuussa noin suuren loven valtaselainten käyttäjämääriin? – Vastaus: Mozilla 1.9. Mikä se on? Mistä se tuli ja mihin se meni?

    web42008



    Aiheet: Web - Comments Off

     

    Nov

    5

    TV-kaista

    November 5, 2008 | 1 kommentti

    Minullekin tarjottiin mahdollisuutta tutustua uuteen TV-kaista -palveluun vuoden loppuun saakka (kiitos vaan), joten olen koekäyttänyt palvelua muutaman viikon ajan. TV-kaista mainostaa itseään ensimmäisenä laillisena palveluna television katsomiseen netin kautta. Laillisuuteen en osaa ottaa kantaa (ehkäpä Mikael Jungner voi hoitaa sen puolen), mutta teknisesti palvelu toimii varsin mallikkaasti. Tv-kaista tallentaa suomalaisten tv-kanavien ohjelmat kahden viikon ajalta, joten voit katsoa minkä tahansa ohjelman myöhemmin, eikä sinun tarvitse muistaa ajastaa ohjelmia digiboksin muistiin. TV-kaistassa onkin häivähdys television tulevaisuudesta. Miksi katsojien pitäisi muistaa ajastaa ja nauhoittaa ohjelmia omille digibokseilleen, kun niitä voitaisiin katsoa keskitetyiltä palvelimilta verkon kautta milloin tahansa?

    Itse tosin kyllä vielä katselen mieluummin “vanhanaikaista” televisiota sohvalta kuin Kuplan uusintoja iMacin ruudulta työpöydän ääressä. Mutta voivathan ajat ja tavat muuttua…

    Tv-kaista toimii myös monilla mobiililaitteilla (mm. Applen iPhonella) ja ohjelmia voi tarvittaessa tallentaa itselleen myöhempää katselua varten. Palvelun avulla on helppoa laatia myös erilaisia suosikkilistoja. Tv-ohjelmien tallennukseen omalle tietokoneelle pitää käyttäjällä olla maksettu tv-lupa, mutta hieman epäselväksi minulle jäi, missä vaiheessa ja miten se tarkistetaan.

    Television ja tietokoneen integroituessa ja Tv-kaistan kaltaisten palveluiden yleistyessä kasvavat paineet myös nykyisen Tv-lupa -käytännön uudistamiseen. Onneksi siihen suuntaan ollaan nyt ottamassa askeleita. Tv-lupa ja tv-lupien tarkastuskäytäntö olisivat joutaneet romukoppaan jo aikoja sitten radioluvan perässä. Ei voi olla oikein, että vain osa suomalaisista kustantaa Yleisradion toiminnan. Ylelle pitää taata riittävä rahoitus, mutta vain niin, että kaikki palvelun käyttäjät maksavat oman osuutensa.




    Aiheet: Tekniikka, Viihde, Web - 1 kommentti »

     

    Oct

    8

    Julkaisen näillä blogisivuilla neljännesvuosittain tilastotietoja web-selainten käyttäjämäärissä tapahtuvista muutoksista. Tiedot on kerätty erään suomalaisen web-sivuston palvelinlokeista. Sivustolla on kävijöitä keskimäärin 150 000 – 200 000 kuukaudessa jakautuen sekä kotikäyttäjiin että yrityskäyttäjiin. Tulokset lienevät siis melko hyvin suuntaa-antavia. Pienen vääristymän tuloksiin voi tosin tuottaa se, että sivuston käyttäjäprofiili painottuu 20-30 -vuotiaisiin.

    Firefoxin käyttäjien määrä näyttää vain lisääntyvän. Internet Explorer 6 jatkaa puolestaan alamäkeä. Kolmen kuukauden aikana käyttäjämäärä on vähentynyt noin neljä prosenttiyksikköä. Hyvä näin. Internet Explorer seiskahan tukee mm. CSS-tyylejä paljon paremmin. Pianhan Microsoft julkaisee jo 8-version selaimestaan.

    Applen Safari-selaimen käyttäjien määrä näyttää yllättäen vähentyneen suhteellisesti eniten näiden kolmen kuukauden aikana. Yhden prosentin pudotus on noilla luvuilla jo melkoinen.

    Nebulan tilastopalvelin ei vieläkään tunne Googlen Chrome-selainta, joten siitä ei ole vielä tilastoja saatavilla.

    *****

    Net Applicationsin puolueettomana ja luotettavana pidetty tilasto puolestaan kertoo, että tällä hetkellä maailmanlaajuisesti web-selainten markkinaosuudet ovat:




    Aiheet: Web - 1 kommentti »

     

    Oct

    3

    Kuvapankit

    October 3, 2008 | Comments Off

    Julkaisujen ja web-sivujen kuvitukseen sopivia kuvia on tarjolla edullisesti ja jopa ilmaiseksi internetin kuvapankeissa:

    1. ScandinavianStockPhoto (www.scanstockphoto.com)

    4 euron kappalehintaan on tarjolla reilun 300 000 kuvan valikoima. Kuvien koko (leveys) vaihtelee pienen otannan perusteella 1600 ja 7000 pikselin välillä. Maksu luottokortilla.

    2. iStockphoto (www.istockphoto.com)

    iStockPhoto tarjoaa 3 miljoonaa yksittäishinnoiteltua kuvaa, vektoripiirustusta (ml. Flash) ja videota. Kuvia voi ostaa myös määräaikaiseen tilauspalveluun perustuen. Kuvien hinta vaihtelee koon mukaan 1 dollarista 20 dollariin. Maksu luottokortilla (palvelun pistejärjestelmää käyttäen).

    3. Stock.xchng (www.sxc.hu)

    Ilmainen 350 000 kuvan kuva-arkisto. Kuvien koko vaihtelee. Pääosa kuvista on kuitenkin kooltaan painokelpoisia. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä.

    4. MorgueFile (www.morguefile.com)

    Ilmainen yksityishenkilöiden ylläpitämä kuva-arkisto, jonka käyttö ei edellytä rekisteröitymistä. Kuvien laatu ja koko vaihtelee. Kuvat zip-pakattuja tiedostoja.

    Ilmaisia kuva-arkistoja käytettäessä kannattaa muista se, että vastuu kuvan käytöstä on kuvan lopullisella julkaisijalla. Kuvapankkeja selatessa onkin syytä käyttää tervettä harkintaa. Jos jokin tarjolla oleva kuva tuntuu rikkovan jonkun toisen tekijänoikeuksia, ei sitä kannata käyttää omissa julkaisuissa sillä verukkeella, että se on tarjolla internetin kuvapankissa. Epäselvissä tapauksissa kannattaa tekijänoikeuksista neuvotella kuvaajan tai kuvapankin ylläpitäjän kanssa.




    Aiheet: Vinkit, Web - Comments Off

     

    Sep

    4

    Google Chrome

    September 4, 2008 | Comments Off

    Google yllätti tällä viikolla esittelemällä oman web-selaimensa, Chromen beta-version. Toisaalta Google, jos joku, on luonnollinen web-selainten kehittelijä: Perustuuhan koko Googlen liiketoiminta internet-palveluihin. Lyhyen testauksen perusteella Googlen Chromelle voi helposti ennustaa valoisaa tulevaisuutta. Selain on Applemaisen pelkistetty ja helppokäyttöinen. Se avaa web-sivuja todella nopeasti ja siinä on muutamia hyviä oivalluksia, kuten osoiteriville ympätty Google-haku ja aloitussivu, jolla näkyvät käytetyimmät sivut sekä viimeksi lisätyt kirjanmerkit:

    Sanoisin Cool, jos olisin muutaman vuosikymmenen nuorempi… Miksi kukaan muu ei ole tällaista keksinyt? Kuka haluaa aina avata saman “kotisivun”, kun selain voisi tarjoilla vaihtoehtojakin.

    Mutta Chrome ei tarjoa pelkkää sileää ja tyylikästä ulkokuorta vaan merkittävimmät oivallukset ovat konehuoneen puolella. Chrome on ensimmäinen web-selain, joka on rakennettu alusta pitäen web-sovelluksia varten. Se jakaa tietokoneen muistia tehokkaammin ja varmemmin sovelluksen käyttöön kuin muut tällä hetkellä toimivat web-selaimet. Lisäksi siihen on rakennettu Tanskassa (!) aivan uusi virtuaalikone javascriptin ajoa varten. Googlen käsityksen mukaan muiden web-selainten javascript-moottorit ovat vanhentuneita ja rakennettu vain kevyiden javascript-ohjelmien ajoa varten. Nykyiset web-sovellukset, kuten Googlen Gmail ja Docs vaativat selaimen javascript-ominaisuuksilta parempaa skaalautuvuutta ja tehokkaampaa arkkitehtuuria. Niinpä varsinkin Googlen omat web-sovellukset saavat Chromesta mallikelpoisen alustan, joka todennäköisesti myös vauhdittaa web-sovellusten kehitystä. Chromesta voi jopa tallentaa työpöydälle ns. ohjelmapikapainikkeita, jolloin web-sovellukset tuntuvat entistä enemmän perinteisiltä sovellusohjelmilta.

    Chrome perustuu samaan avoimen lähdekoodin Webkit-selainrunkoon kuin esimerkiksi Applen Safari, joten se näyttää web-sivut oikein hyvin. Lisäksi sen tarjoamaa tietoturvaa on kehuttu. Chrome eristää jokaisen välilehden omaksi “hiekkalaatikokseen”, joten vahingollisten ja toimimattomien prosessien tie katkeaa helpommin ja varmemmin. Liikaa resursseja kuluttavan tai jumiutuneen web-sivun voi siis sulkea pois ilman, että se vaikuttaa muiden avoinna olevien välilehtien toimintaan.

    Eri asia sitten on, millä Google saa internetin käyttäjät vaihtamaan web-selaintaan. Mozillan Firefoxillakin on mennyt vuosikausia muutaman kymmenen prosentin siivun leikkaamiseen Internet Explorerin hallitsemasta kakusta. Googlella on kuitenkin monia rautoja tulessa ja voipa olla, että niiden integroimiseen ylivoimaiseksi kokonaisuudeksi, omassa hallinnassa oleva web-selain on juuri oikea veto.




    Aiheet: Google, Web - Comments Off

     

    Jul

    1

    Julkaisen näillä blogisivuilla neljännesvuosittain tilastotietoja web-selainten käyttäjämäärissä tapahtuvista muutoksista. Tiedot on kerätty erään suomalaisen web-sivuston palvelinlokeista. Sivustolla on kävijöitä keskimäärin 150 000 – 200 000 kuukaudessa jakautuen sekä kotikäyttäjiin että yrityskäyttäjiin. Tulokset lienevät siis melko hyvin suuntaa-antavia. Pienen vääristymän tuloksiin voi tosin tuottaa se, että sivuston käyttäjäprofiili painottuu 20-30 -vuotiaisiin.

    Firefoxin käyttäjämäärien notkahdus kesäkuussa pitänee laittaa tilastovirheen piikkiin. Luulisi Firefoxin 3.0-version päinvastoin lisänneen selaimen suosiota. Safarin käyttäjämäärä kasvaa tasaisesti, vaikka se edelleenkin on melko vaatimaton. Ehkäpä joku Windows-käyttäjäkin on siirtynyt Safariin.

    Web-selainten markkinaosuudet 2/2008



    Aiheet: Web - 2 kommenttia »

     
    Seuraavat »

    Aiheet

    Arkistot

    Haku


    Twitter



    follow mcantti at http://twitter.com


    Linkit